Toiminta
Yhdistyksen toiminta
Nilsiän reitin suojeluyhdistys ry. toimii Pohjois-Savossa, Nilsiän alueella. Kainuun rajamailta Kallavedelle saakka.
Yhdistyksen tavoite
Tavoitteena on kunnostaa ja suojella reitin virtavesiä tutkimustietoon ja tieteelliseen osaamiseen perustuen niin, että niihin saadaan palautettua elinvoimainen ja lisääntyvä taimenkanta.
Virtavesikunnostukset
Vedenlaatu- ja fysikaalisilta ominaisuuksiltaan parhaat virtavesikohteet kunnostetaan käsi- ja konevoimin ja tekemällä poikas- ja lisääntymisalueita.
Talkootoiminta
Virtavesikunnostukset tehdään talkootyönä paikallisten toimijoiden voimin, tukijoiden avustuksella, sekä yhteistyössä virtavesiyhteisöjen kanssa.
Istutukset
Kunnostetuille kohteille istutetaan kevättalvisin paikallista taimenkantaa mäti-istutuksina ja vastakuoriutuneina poikasistutuksina.
Seuranta:
Kunnostustöiden tuloksia seurataan säännöllisesti koekalastuksin, poikastarkkailuin ja kunnostustarkkailuin.
Kunnostuksia yli 20 kohteeseen
Mäti- ja poikasistutuksia yli 70 000 kpl
Ensimmäiset istutuksista kehittyneet poikaset koekalastettu syksyllä vuonna 2019
Historia
Nilsiän reitin suojeluyhdistys (NRSY) on Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin kanssa yhteistyötä tekevä nuori (vuonna 2016 perustettu), mutta aktiivisesti toimiva pieni (alle 100 jäsenen) rekisteröitynyt yhdistys. Sen jäsenistö koostuu luonnonsuojelupiirin yhdistysten jäsenistä, luonnontieteiden parissa työskentelevistä asiantuntijoista ja luonnosta kiinnostuneista aktiiveista. NRSY toimii laaja-alaisesti Nilsiän reitin vaelluskalakantojen elinolojen turvaamiseksi ja niiden vesiympäristöjen suojelemiseksi. Yhdistyksen tähänastisen toiminnan pääasiallinen rahoitus on tullut Pohjois-Savon ELY-keskukselta ja Olvi-Säätiöltä.
Nilsiän reitti on osa Vuoksen vesistöä. Se alkaa Sotkamosta kahtena päähaarana, jotka kohtaavat Korpisessa ja laskevat Kallaveteen. Läntisemmän päähaaran ylin järvi on Kivijärvi Kajaanissa. Laakajärveen laskee idästä myös Petäjäkosken reitti, jonka alin koski, Petäjäkoski. Nilsiän reitin yksi itäinen haara virtaa Sotkamon ja Rautavaaran rajalla olevan Tiilikkajärven läpi Tiilikkajokena Korpiseen ja siitä edelleen Syväriin, joka on reitin keskusjärvi. Siitä vedet kulkevat Vuotjärven kautta Kallaveteen, joka on yli 100 metriä reitin ylimpiä järviä alempana. Voimalaitosten muodossa tapahtunut vesirakentaminen tuhosi Nilsiän reitin noin 20 kosken taimenten kutualueet. Ennen voimalaitospatoja reitti oli erinomainen taimen- ja siikavesi monine koskineen. Nilsiän reitti on edelleenkin alueen merkittävä virtavesialue, johon tulee useita sivuhaaroja, mutta monia näistä rasittaa suo- ja metsäojituksesta sekä polttoturvekentiltä tuleva vesi, joka happamoittaa virtavesiä. Asutus ja maatalous eivät juuri kuormita reitin vesiä, mutta alueella on jonkin verran kuormittavaa teollisuutta ja kaksi kaivosaluetta (Terrafame ja YARA).
Nilsiän reitin suojeluyhdistyksen tavoitteena on auttaa reitin vaelluskalojen lisääntymistä aktiivisilla kutu- ja kasvupaikkojen kunnostuksilla, laadukkailla ja oikein valituilla mäti-istutuksilla sekä tehtyjen toimintojen vaikutusten jatkuvalla seurannalla.
Mitä Nilsiän reitin suojeluyhdistyksen työ merkitsee Nilsiän reitin alueelle? Kestävä luontainen vaelluskalakanta houkuttelee paikallisia kalastajia ja kalastusmatkailijoita lisäten turismin kokonaisvaltaista vaikutusta alueelle. Vaikutukset ulottuvat myös paljon syvemmälle kuin kalastukseen. Elinvoimainen vaelluskalakanta ja virtavesiympäristö vaikuttavat alueen imagoon, houkuttelevat uusia asukkaita ja nostavat alueen asuttamisen arvoa. Yhdistyksen työn toivotaan vaikuttavan myös siihen, että paikalliset ihmiset haluavat jatkossa itsekin huolehtia vesistön tilasta ja näkevät sen laajemminkin puolustamisen arvoiseksi. Yhdistyksen tarkoitus on olla myös mielipiteiden muokkaajana tutkimustiedon levittämisen kautta osakaskuntiin ja paikallisille toimijoille. Nilsiän reitin suojeluyhdistys järjestää talkoita, joissa opetetaan virtavesien kunnostusta. Tiedotamme tapahtumista kotisivulla, sosiaalisen median kanavilla ja paikallislehdissä.
Nilsiän reitin suojeluyhdistyksen työ vesiensuojelun hyväksi liittyy olennaisesti myös Ylä-Savon alueen hyvinvointiin ja kulttuuriseen perintöön!